inspis on parasta. ajattelin miettiä julkisesti vähän rakkautta.
emmä tiedä miksi ja miten just tähän aiheeseen päädyin. henkilökohtasesti tarvin rakkautta,
huomiota ja ystävällisiä eleitä elääkseni. en pärjäis yksin. rakastan kattoo ihmisten hymyä,
ilmeitä ja tapoja käsitellä tunteita. herrajeesus, että kuulostaa oudolta, mut tosiaa öhöm.
mistä sä sitten tunnistat oikeen rakkauden ? lainatakseni nalle puhia, sen tuntee.
ihmisillä on hassuja mietteitä rakkaudesta. kysyin joskus kaverilta, onko hän ollu koskaan rakastunu.
se vastas ettei usko rakkauteen tässä iässä. hänen mielestä todellista rakkautta tuntee vasta,
kun on omia lapsia ja avioliitto, sillon kun on löytäny elämänkumppanin. tää pisti mut ajattelee.
miltä se mahtaa tuntua verrattuna siihen, kun oisit nyt seurustellu vaikka kuus kuukautta ?
se on aika paljon rakkautta.
kyl te tiedätte sen tunteen, ku joku loppuu. oli se sitten parisuhde tai ystävyys.
ku oot antanu kaikkes ja enemmänki siihen, et se toimis. mut ei se toimikkaa.
se tulee juttelee sulle, tunnet sen maineen, mut silti annat sen vaikuttaa suhun,
hoet ittelles '' älä luota siihen, älä kiinny liikaa. '' sit ku vihdoin alat luottamaa,
nii se heittää sut pois. ei enää ystävällistä hymyä ja yhdessä oloa, ei puhuta enää.
kokemuksesta puhun, et se sattuu aivan saatanasti. vieläki kelailee, et mitä ois voinu tehä toisin.
ei sit varmaa mitää ja vaikka voiski, nii ei se muuttais asioita.
no, eroat jossain vaiheessa elämääsi kuitenkin.
jokaisella on oma tapa selviytyy niist tunteista. joku itkee kaks kuukautta putkee,
toinen lähtee ryyppäämää ja nolaa ittensä kaikkien eessä, joku puhuu kavereiden kans.
oma neuvoni on lähteä shoppailemaa, syödä hyvää ruokaa, kattoa lempisarjaani
ja puhua oman kaveriporukan kanssa. (hiivat hei. loveuall.) kyl mä tiedän,
et se sattuu niin saatanasti. säälittvyyden huippu on makaa omas sängyssä
ja kattoo koneelta sex and the cityä sen jälkee ku '' kaveri '' kertoo seurustelevansa.
kaiken lisäksi tyttö on ehkä maailman kaunein ja ulkoapäin vitun cool.
nykyää mua enemmänki naurattaa kui surullisen näkönen olin, ei siitä sen enempää.
eilen yönä puhuttiin kaverin kans biiseistä, jotka herättää muistoja.
hyviä ja huonoja muistoja, tunteita ja fiiliksiä. aina ku kuuntelen joutsenlaulua mulle tulee mielee
vaa ku oltii vernerillä ja kuunneltii yötä. kaikki oli ihan hiljaa. (okei jp oli äänekkäästi fiiliksis. yllättikö ?)
miettikää, jos voisitte yhen biisin aikana palata siihen samaa fiiliksee ku suomi voitti maailman mestaruuden.
muistatko ? täs on mahtava esimerkki hyvistä muistoista, meille jokaselle.
mua ainaki alkaa heti hymyilyttää. okei, tää nyt poikkes vähän aiheesta, sori.
millanen on unelmien poikaystävä ? haha. kukaa ei osaa vastata tähä kysymyksee.
'' joku komee futari ois ihana, hyvä pylly ja hauska ja mukava. ois kans kiva jos se ois luotteva.''
vittu ihmiset, valoja päähän. ei oo olemas täydellistä poikaystävää.
on asioita, joita sä arvostat pojassa. (en jaksa joka väliin laittaa poika - /tyttöystävää.)
ite tykkään pojista, jotka kuuntelee omanlaista musaa, ei mee massan mukana
ja ois aina plussaa jos omistais silmälasit ja vähän pidemmät hiukset. (mä en tiedä mikä siinä on.)
mut toi '' luotettava '' , '' mukava '' , '' hauska '' ... c'moon .. et sä ota jätkää,
jonka tiedät pettävän sua, joka on töykee ja huumorintajuton.
kyl sä tiedät milloin joku ihminen kolahtaa ja se on menoa sit. se on henkinen itsemurha.
se voi loppuu seuraavana vuonna, pahimmillaan heti huomenna. kohta tulee taas uus kolahdus.
kohtalo on lapsi, joka leikkii, eiks nii ?
mul ois ollu viel niiiiin paljon puhuttavaa. valitsin aika laajan aiheen, josta on vaikee kirjottaa.
te kaikki tiesitte jo nää asiat, ei mitään uutta siis. ehkä joskus jatkan, tuskin en.
ei mut kertokaa jaksaako kukaa ees lukee tälläst herkistely paskaa !?
.jpg)
